perjantai 25. joulukuuta 2009

Tapaus Facebook eli älä koskaan sano ei koskaan

Houkutteluista huolimatta olen pysynyt pitkään erossa Facebookista.  Jopa siinä vaiheessa, kun opiskeluporukassa viime keväänä pohdimme, kuinka saan näkyvyyttä Minun mediablogilleni, kiemurtelin vaivautuneena, kun joku ehdotti Facebookiin liittymistä. Olen nimittäin ollut vakaasti sitä mieltä, että minä ja naamakirja emme sovi toisillemme. Emme vain sovi ja piste. Sitä paitsi Facebookissa on ihan kamalat tekijänoikeussäännötkin, ja niitä minä vastustan. Ehdottomasti.

Sitten ihan puun takaa tuli kaksi ystäväkutsua, toinen sisareltani, toinen veljeni vaimolta, ja niin minä löysin itseni eilen laatimasta itselleni Facebook-profiilia. Tähän uskaltauduin lueskeltuani Tuija Aallon seikkaperäisen selostuksen, kuinka Facebookissa voi säädellä sivustoille syöttämänsä materiaalin näkyvyyttä.
Niinpä minä sitten löydyn naamakirjasta tästä lähtien omalla nimelläni.

On kuin kotiin olisin tullut, kun löysin sivustoilta sukuni jäseniä.

Hyvää joulua!