ESR-verkottumisseminaari Naantalissa 21.9 - 22.9, ensimmäinen päivä (2)

ESR-verkottumisseminaarin ensimmäisen päivän teemoja olivat erityisryhmät opetuksessa, tulevaisuuden osaamistarpeet ja tulevaisuuden oppiminen


Projektipäällikkö Sanna Ylistenniemi-Mustalahti Sastamalan kuntayhtymästä esitteli Parempaan alkuun -projektin Sastamalan kuntayhtymässä toteutetusta projektista, jossa kartoitetetaan nuorten maahanmuuttajien voimavaroja ja pyritään hyödyntämään niitä luomalla henkilökohtaisia ammatillisen koulutuksen polkuja. Projektin lähtökohtana on tilanne, jossa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat keskeyttävät ammatilliset opintonsa tavallista yleisemmin. Tähän ongelmaan haluttiin  ratkaisu projektin avulla. Muita ongelmia oli Sastamalan alueen virkamiesten kokemattomuus maahanmuuttajien ongelmien ratkaisussa. Virkailijoille tarjottiin ohjausta, jotta he osaisivat toimia tarkoituksenmukaisesti maahanmuuttaja-asiakkaiden osalta. Jokaisen maahanmuuttajan taustat (koulutus, työkokemus, kulttuurinen tausta, suomen kielen taito ym.) ja tavoitteet kartoitetaan. Näiden pohjalta laaditaan suunnitelma, joka tähtää ammattiin valmistumseen ja työllistymiseen.

Projektipäällikkö Kyllikki Alajärvi Kemi-Torniojokilaakson kuntayhtymästä esitteli Palvelualan suomea maahanmuuttajille (Palsu)-projektin, jonka tavoitteena on tarjota monialaista ja -tasoista verkkomateriaalia matkailu- ja ravitsemusalan maahanmuutajataustaisille opiskelijoille. Projektin lähtökohtana on ollut Lapin matkailualan ongelmat, jonka voisi kiteyttää lausahdukseen, missä pihvini viipyy? Lapin yrittäjien ongelmia ovat työvoimapula, työvoiman nopea vaihtuvuus, ammatti- ja kielitaidon puutteet. Palsun tavoitteena on hyödyntää maahanmuuttajan ammattitaitoa, joka päivitetään Suomen oloihin. Palsu kuuluu Aikis-hankkeeseen (Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittäminen), kuten Versotkin. (Aikis-hankkeen materiaaliin pääsee tutustumaan osoitteessa http://aikismateriaali.wikispaces.com/)

Palsun kohderyhmällä on A2-tasoinen kielitaito ja tavoitteena on B1-B2-tasoinen kielitaito. Verkko-opiskelumateriaalia voi hyödyntää myös ammattiin valmistavissa koulutuksessa ja ammatillisessa S2-opetuksessa. Palsussa on käytetty autenttisia haastatteluja ja tekstejä, joiden avulla opiskelijat voivat kartuttaa kielitaitoaan ja tietämystään asiakaspalvelusta. Käytetty kieli ei siis ole selkokielistä vaan normaalia puhekieltä eri puolilta Suomea. Materiaalin avulla opiskelijat oppivat tekstistrategioita, ts. tekstiä ei tarvitse kääntää sanasta sanaan vaan riittää, kun ymmärtää ajatuksen.  Projektin tekninen toteutus alkaa loppuvuodesta 2011.

Kumppanit työssä-projektin esitteli Päivi Nylader Kiipulasta (http://www.kiipula.fi/). Pitää osata ottaa huomioon erityisryhmien tarpeet työssäoppimisjaksossa. Tätä varten luotiin hojks-kortit opiskelijoiden ja oppilaitoksen yhteistyönä.


Tulevaisuuden osaamistarpeet -teemaan liittyen yliopettaja Raija Nurminen Turun ammattikorkeakoulusta esitteli SOTE-ennakointia. Aiheeseen liittyvää materiaalia löytyy osoitteesta http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi/ ja lisätietoja osoitteesta http://www.turkuamk.fi/

Yhdessä tekemällä -projektin esitteli Erja Kotimäki Oulun ammattioppilaitoksesta. Materiaaliin voi tutustua nettiosoitteessa http://yhdessatekemallahanke.wikispaces.com/. Tavoitteena on laatia laatukriteerit opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyönä. Projektin aikataulu kannattaa pitää tiiviinä toteuttamisen mielekkyyden säilyttämiseksi.

Aikis-projektin esitteli Ulla Rönnberg Opetushallituksesta. Aikis-projektiin kuuluu luki-projekti (Vilu - axxell), arkipäivään liittyvää kielenoppimismateriaalia (Kielivakka, Suomen kieltä verkkoon), humanistinen ja kasvatusala, jota käynnistellään parhaillaan, sertifikaatit, työelämätaidot (miten haetaan töihin, millaiset valmiudet tarvitaan) itsearviointimateriaali (Suomi Verkkari) sekä ruotsinkielinen materiaali, jonka mallina on käytetty Ruotsin Skolverketin materiaalia.  Rönnbergin ohjeena oli: tee hankkeet osissa niin, että toteutus tehdään käsikirjoituksen rinnalla. Aikis on ollut liian iso hanke yhdelle toteuttajalle ja sen tekninen toteutus tehdään alihankintoina.

Ville Virtanen ja Saku ry esitteli ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkoston. Hyvinvoiva oppimisympäristö -tarkistuslista on oppilaitosten käytettävissä ja muokattavissa. Sähköinen formaatti valmistuu hankkeen aikana. Alpo.fi - ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto on tarkoitettu henkilöstölle ja järjestäjille, opiskelijoille tulee oma Alpo-versio. Saku-materiaali (http://www.sakumateriaalit.net/) puolestaan avautuu saku-avaimella. Projektilla on luonnollisesti omat Facebook-sivut ( Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto  https://www.facebook.com/pages/Ammatillisen-koulutuksen-hyvinvointiverkosto/152561211424949?sk=wall  ja Saku ry https://www.facebook.com/pages/SAKU-ry/125537217499471)