Olen laiminlyönyt Mediablogia, en kuitenkaan tarkoituksellisesti. Olen ihastunut työhöni ja työni kehittämiseen. Nämä ovat vieneet aikani niin tiiviisti, että en ole sitten tullut kirjanneeksi ajatuksiani tänne blogiin. Pitäisiköhän tässä sitten luvata, että yritän parantaa tapani?
Omassa työssäni tiedonkulku on jokapäiväinen ongelma. Tätä olen pyrkinyt ratkaisemaan monin eri tavoin, vaihtelevin tuloksin.Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa on ollut punaisena lankana työni kehittämisessä.
Vähän väliä huomaan olevani tilanteessa, jossa kaivataan tietoa minulta tai minä kaipaan tietoa joko työkavereilta, johdolta tai oppilailta. Esimies ja kollegat ovat kohtuullisen helposti tavoitettavissa omista työhuoneistaan, kännykällä tai sähköpostin välityksellä, joten tämä ei ole varsinainen ongelman ydin vaan se, kuinka tieto kulkee minun ja oppilaiden välillä.
Sähköposti on hyvä väline, mutta ei tarpeeksi notkea kaksisuuntaisuutensa vuoksi. Ningistä jouduin luopumaan, kun se muuttui maksulliseksi. Google-palveluita voi hyödyntää opetuksessa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta ei siitäkään ole ratkaisemaan kaikkia tiedonkulkuun liittyviä ongelmia. Varsinkin oppilaat ovat ihastuneet Google-dokumenttien ohessa olevaan chattaily-mahdollisuuteen. Chat on kuitenkin
on line -palvelu, josta tekstit häviävät dokumentista poistumisen myötä.
On kuitenkin yksi väline, jonka oppilaat ovat omaksuneet hanakasti, nimittäin Facebook. Facebook on niin suosittu oppilaiden keskuudessa, että tili avataan välittömästi atk-luokkaan saavuttua. Ei siinä auta opettajan kiellot eivätkä käskyt, kokeiltu on. Tästä seurasi myös opettajan itsetutkiskelu: onpa nurkinkurista, että yritän opettaa oppilaille sosiaalisen median hyödyntämistä, mutta olen kuitenkin kieltämässä sitä heiltä joka kerta, kun komennan oppilaita kirjautumaan ulos Facebook-profiilistaan. Tähän pitää tulla muutos.
Ja muutos tulikin heti, kun keksin, miten saan toteutettua muutamia reunaehtoja, joita itselläni oli Facebookin hyödyntämisessä.
- Oppilaiden yksityisyys pitää pystyä suojaamaan.
Joillakuilla oppilailla on avoin profiili, ja kaverit ja kaverin kaverit, tutut ja tuntemattomat pääsevät lukemaan sivuja. Mielestäni kuitenkaan opetuskeskustelu ei kuulu ulkopuolisille. Myöskään kaikki oppilaat eivät halua opettajiaan kavereikseen.
- Opettajan yksityisyys pitää pystyä suojaamaan.
Myös opettajat haluavat valita Facebook-kaverinsa omien mieltymystensä mukaan.
- Muita opettajia pitää saada mukaan.
Tämä ei ole lopultakaan ongelma, sillä Facebook-profiilin luominen on helppoa ja nopeaa.
FB-ryhmän perustaminen
Päädyin perustamaan suljetun keskusteluryhmän opetusryhmille. Suljetun ryhmän jäsenet ovat julkisia, mutta ryhmän ulkopuoliset eivät näe sivujen sisältöä. Ryhmän perustaminen ei suinkaan ollut yksinkertaista, sillä minun piti kutsua Facebook-kaveri ryhmän jäseneksi ennen kuin sain luotua ryhmän ja pääsin säätämään yksityisyysasetuksia. Kiersin ongelman perustamalla itselleni toisen FB-profiilin, jonka kutsuin ryhmän jäseneksi. Kuulemma aikaisemmin ryhmän on voinut perustaa ilman toista perustajajäsentä. Tästä annan moitteita FB:lle. Jos asioita voi tehdä helposti, niin sitä pitäisi suosia. Sitä sanotaan asiakasystävällisyydeksi.
FB-ryhmään liittyminen
Ryhmän jäseneksi pääsee kutsumalla. Tiesin oppilaiden Gmail-osoitteet, joita he käyttävät äidinkielen oppitunneilla, mutta en heidän FB-profiiliinsa liittyviä sähköposteja. Lähetin oppilaille Gmail-sähköpostissa ryhmän nettilinkin. Seuraavalla tunnilla oppilaat kirjautuivat FB-tileilleen ja pyysivät luvan liittyä ryhmään. Ryhmään liittymiseksi tarvitaan vielä minun lupani.
Oppilaat ja minä emme ole toistemme FB-kavereita, sillä se ei ole tarpeellista opetuskäytössä. Toki tiedän, että voisin perustaa oppilaita oman kategorian, jolta sitten sulkisin suurimman osan profiilini tiedoista, mutta siihen en ryhtynyt. Minulla on sellainen periaate, että en ota oppilaitani FB-kavereiksi enkä ole halunnut tinkiä periaatteestani. Näin on selkeämpää.
FB-ryhmän hyödyntäminen opetuksessa
Tietenkin oppilaat rupesivat ideoimaan, mihin ryhmää voi hyödyntää. Oppilaille oli itsestään selvää, että he voivat tiivistää keskinäistä yhteydenpitoa FB-ryhmän avulla.
Chat oli heille ennestään tuttu väline ja siellä sitten vaihdettiin viestejä vilkkaaseen tahtiin. Asiaan kuului myös poikamainen irrottelu, johon minä opettajana tietenkin puutuin.
Fiksut oppilaani keksivät myös, että FB-tilin avulla voi ilmoittaa poissaolosta. Olihan minulla hymyssä pitelemistä, kun nokkelimmat oppilaat ilmoittivat saman tien sairastumisestaan ja pitkästä poissaolostaan.
Ehdotin, että FB:n avulla voi kysyä neuvoja minulta tai luokanvalvojalta.
Minä ja luokanvalvoja voimme käyttää FB-ryhmää tiedottamisen apuvälineenä. Uskon lujasti, että FB:n kautta myös opettajan lähettämät viestit tavoittavat oppilaan nopeammin kuin Gmailin kautta lähetetyt, sillä Gmail on luotu opetuskäyttöön, eikä oppilaat käytä mielellään sellaista välinettä, jonka he ovat joutuneet hyväksymään ulkopuolisen (tässä tapauksessa opettajan) määräyksestä.
Muita suunnitelmia
Kokeilu on vielä tuore, vain viikon ikäinen. Todennäköisesti kuitenkin raportoin kokemuksistani täällä myöhemminkin. Kunnianhimoinen tavoitteeni on saada luokavalvojat ottamaan FB-ryhmät omaan hallintaansa, jolloin minä voisin toimia tausta-, tuki- ja apujoukkona.
Toinen tavoitteeni on, että tästä kahden opetusryhmän kokeilusta tulisi niin onnistunut, että voisin ottaa suljetut FB-ryhmät opetuskäyttöön useamman luokan ja heidän luokanvalvojiensa kanssa. Lähin esimieheni kannustaa minua suunnitelmissani, mikä tietenkin on omiaan luomaan myönteisen ilmapiirin kokeilujani kohtaan.
