Lukiolaisen internetlukemisen strategioista opiskelijoiden internetlukemisen strategioihin

Opiskelijat tarvitsevat ohjausta oppiakseen toimivia tiedonhakuprosesseja.

Tarvitaan harjoittelua, jotta opiskelijat omaksuisivat rakentavalla tavalla reagoivan lukemisen tavan (constructively responsive reading). Tälla tarkoitetaan aktiivista prosessia, jossa lukija soveltaa tehtävän tavoitteisiin sopivia lukemisen strategioita metakognitiivisesti taitavalla tavalla. (Pressley & Gaskins 2006.) Rakentavalla tavalla reagoiva lukija on motivoitunut ja hänellä on hyvät pohjatiedot luettavasta. Lukija yhdistää tekstisisältöjä aikasempiin tietoihin ja luo niistä uusia kokonaisuuksia (Kintsch 1998). (Kiili, Laurinen, Marttunen.)

Kiilin ym. tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tiedonhaun, tekstin prosessoinnin, informaation arvioinnin ja metakognition välisiä suhteita silloin, kun lukiolaisten käyttävät internetiä kirjoitelmansa tiedonlähteenä, ja selvittää, miten nämä prosessit heijastuvat opiskelijoiden kirjoitelmien laatuun.

Opettaja voinee pitää hyvänä ohjenuorana omia opiskelijoita Kiilinkin käyttämiä tiedonhakutoimintojen jakomenetelmää:


1) hakukyselyn muotoilu
2) URL-osoitteen käyttö
3) hakutulosten selailu
4) linkin valinta hakutuloksista
5) linkkilistan hyödyntäminen
6) hakukoneen vaihtaminen
7) hakukielen vaihtaminen

(Kiili, Laurinen, Marttunen)

Tutkimuksessa opiskelijat tekivät ensin  muistiinpanoja ja kirjoittivat kirjoitelman annetusta aiheesta. Tutkija keräsi tutkimusaineistoa mm. ääneenajattelumenetelmä avulla (Ericsson & Simon 1993).
Muistiinpanojen kirjoittaminen tukee oppimistapahtumaa paremmin kuin mekaaninen tekstin kopioiminen (copy-paste).

Protokolla-analyysissa eli ääneenajattelumenetelmässä tutkittava puhuu ääneen ajatuksensa samanaikaisesti tehtäväratkaisun kanssa, tehtävän alusta sen loppuun. (Protokolla-analyysi - ääneenajattelumenetelmä.) Ääneenajattelumenetelmä tukee yhteisöllistä työskentelyä. Ajattelemalla ääneen opiskelija jäsentelee ajatuksiaan ja kertoo työparilleen ajatteluprosessin etenemisestä. Arvelen, että ääneenajattelumenetelmä voi aluksi tuntua vieraalta opiskelijoissa, jotka ovat tottuneet opettajan perinteisiin hiljentämistoimiin.

Tekstin prosessointistrategioihin kuuluu informaation poimiminen tekstistä ja elaboratiiviset tekstin prosessointistrategiat. Elaborointi tarkoittaa uuden tiedon liittämistä aikaisemmin opittuun. Puhutaan myös tiedon soveltamisesta.

Informaation arviointistrategioita ovat relevanssin arviointi, ts. relevantin informaation erottaminen epärelevantista informaatiosta (esim. aiheenmukaisuuden arviointi ja sen arviointi, sisältääkö sivusto itselle uutta tietoa) ja luotettavuuden arviointi, ts. luotettavan informaation erottaminen epäluotettavasta informaatiosta (esim. julkaisijan luotettavuuden, informaation ajantasaisuuden ja tekstin tyylin arviointi).

Metakognitiiviset strategioihin kuuluvat mikrotason metakognitiiviset strategiat, joita ovat oman välittömän toiminnan tarkkailu, ohjaaminen tai orientaation ylläpito, esim. missä olen nyt, kävinkö jo tällä sivulla, menen seuraavalle sivulle sekä makrotason metakognitiiviset strategiat, joita ovat toimintaa suuntaavia strategioita esim. sunnittelu ja oman toiminnan tai tuotoksen arviointi

Opettaja saanee suuntaviivoja tutkijan käyttämästä kirjoitelmien analyysista. Tutkimuksessa jaettiin jokainen lause ideayksiköihin, jotka luokiteltiin joko selittäviin ta kuvaileviin. Analyysin tavoitteena oli selvittää kirjoitelmien sisällöllinen laajuus, kausaalisen ajattelun laajuus ja kausaalisen ajattelun syvyys. (Kiili, Laurinen, Marttunen.)




Lisää Carita Kiilin väitöksestä blogissani. 

Lisäys 8.10.2012:

Lisää Carita Kiilin väitöksestä.

Carita Kiilin väitös internetlukemisesta yksilöllisenä ja yhteisöllisenä toimintana

Carita Kiili on tutkinut lukiolaisten tiedonhakutaitoja ja kykyjä yhteisölliseen oppimiseen (kasvatustieteen väitöskirja “Online reading as an individual and social practice”). Tutkimuksessaan Kiili on havainnut puutteita lukiolaisten tiedonhakutaidoissa. Tutkimuksen mukaan lukio-oppilailla on vaikeuksia hakukyselyiden muotoilussa, hakukoneiden toiminnan ymmärtämisessä, hakutulosten analysoinnissa, tiedonhaun suunnittelussa ja sääntelyssä. Myös nettilähteiden hyödyllisyyden ja luotettavuuden arvioinnissa on puutteita. (Helsingin Sanomat 19.8.2012)

Internetin hyödyntäminen vaatii kognitiivisten tietojen organisointia. Tiedonhaun lisäksi tarvitaan informaation arviointi- ja prosessointitaitoja sekä metakognitiivisia taitoja. (Kiili, Laurinen, Marttunen)

Myös yhteisöllisessä työskentelyssä oli puutteita. (Helsingin Sanomat 19.8.2012)

Opiskelijat, joilla oli vaikeuksia paikallistaa internetistä relevanttia informaatiota, joutuivat tarkkailemaan ja ohjaamaan välittömiä toimintojaan. Taitavat opiskelijat kykenivät puolestaan suunnittelemaan, arvioimaan ja sopeuttamaan toimintaansa tehtävän vaatimuksiin. He pystyivät myös keskittymään elaboratiiviseen tekstin prosessointiin. 

Tämä tutkimus osoittaa, että taitava internetlukeminen vaatii hyviä metakognitiivisia taitoja. 

Tulokset osoittivat myös sen, että elaboratiiviset tekstinprosessointistrategiat olivat positiivisessa yhteydessä opiskelijoiden kirjoitelmien laajuuteen ja kausaalisuuteen. Täten strateginen lukeminen on laadukkaan kirjoittamisen perusta. (Kiili, Laurinen, Marttunen.)

Kiilin mielestä tiedonhakua internetistä pitäisi opetella yhdessä.

Tietojen hakua internetistä pitäisi koulussa opetella mieluummin yhdessä eli vaikka pareittain kuin yksin. Näin neuvoo tutkija Carita Kiili , joka on laatinut väitöskirjan nettilukemisesta. Yhdessä lukeminen tukee Kiilin mukaan syvällistä sisältöjen tarkastelua, kun taas yksin työskentelevä saattaa tyytyä pinnalliseen ja kritiikittömään tietojen kopioimiseen netistä. (Helsingin Sanomat 19.8.2012)

Arvelen, että Carita Kiilin väitös tukee yksittäisten opettajien luokissaan tekemiä empiirisiä havaintoja. Muuten niin taitavalla internet-sukupolvella voi olla suuriakin vaikeuksia hyödyntää verkkoa opiskelussa. Samoin vertaistuen hyödyntäminen koetaan hankalaksi. Minä muistan luokkatilanteita, joissa opiskelijat ovat keskustelleet, saako kysyä neuvoa luokkakaverilta ja saako ottaa mallia muilta.

Mielestäni saa kysyä ja saa ottaa mallia.

Opettajana kuitenkin toivon, että prosessin tuloksena on jotakin uutta ja omaperäistä. Pyörää ei tarvitse jokaisen keksiä ihan itse. On täysin luvallista hyödyntää valmista materiaalia uuden aikaansaamiseksi. Oppiminen prosessina ja opiskelustrategiat tarvitsevat paitsi opettajan tukea myös oppilaiden keskinäistä vertaistukea.